perjantai 6. helmikuuta 2015

Valinnan vaikeudesta, tai pikemminkin sen puuttesta

Koska mun elämäni on viime aikoina pyörinyt kärjistetysti lähinnä tissien ympärillä, ajattelin avautua asiasta lyhyesti tännekin. Kirjoitan tällä hetkellä melko intensiivisesti lopputyötäni, jonka on määrä olla valmis kuukauden päästä (lievää paniikki on siis jo ilmassa...). Lopputyön aiheen valinta oli mulle hyvinkin helppo, koska mulla oli omakohtaisten kokemusten kautta löytynyt aikamoinen ongelma ratkaistavaksi vaatesaralla: imetysvaatteet.

Imetyspaita! IMETYSPAITA! Ei kai keltään jäänyt huomaamatta IMETYSPAITA!?


Imetysvaatteet ovat poikkeuksetta, no, rumia. Ne myös niputetaan raivostuttavan usein yhteen raskausajan vaatteiden kanssa. Yleensä imetysmekanismi, eli luukku josta rinta kaivetaan esille lapsen hollille, on toteutettu tekemällä imetyspaitaan kaksiosainen etukappale. Näitä luukkupaitoja löytyy sitten yleensä ihan kahta mallia, pitkähihaista ja lyhythihaista, ja värivalikoimakin on yleensä se hurjat musta tai valkoinen. Ja se vaate, se huuta kilometrien päähän olevansa imetyspaita. Ja se luukku on yhtä käytännöllinen kun se on kauhean näköinenkin.

No, tämä nyt oli aika kärjistetysti kirjoitettu, on niitä vaihtoehtoja joskus jopa kietaisumallisen tai retrokukallisen paidan verran. Mutta selvä tarve jollekin erilaiselle oli, tämä oli mun kokemus asiasta. Lopputyöhön piti luonnollisesti saada jotain muutakin taustaa kun omat valitukset aiheesta, joten tein imetysvaatteista kattavan kyselyn. Kysely ehti olla netissä vain pari päivää, kun olin saanut jo yli 700 vastausta ja päätin sulkea sen. Ja tiedättekö mikä oli tulos? LÄHES KAIKKI olivat mun kanssa samaa mieltä. Nyt jatkan siis railakasta perjantai-iltaani (lapsi mummun ja vaarin hoidossa viikonlopun ajan), millä muullakaan kuin lopputyön säätämisellä. Koska jossakin tuolla netin toisella puolen on lähemmäs tuhat suomalaisäitiä jotka ovat sitä mieltä että minä osaan suunnitella sen täydellisen imetysvaatteen. Hurjaa viikonloppua siis itse kullekin!

PS. Jossain vaiheessa olen täällä lopputyöpsykoosissani oikeasti miettinyt kuvan kaltaisen paidan ompelua ihan vain huvin vuoksi. Harmi vaan että kaikilla ei taida olla yhtä dorka huumorintaju kuin mulla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti